Työskenteletkö monikulttuurisessa työyhteisössä ikääntyneiden palveluissa esihenkilönä tai työntekijänä? Miten työyhteisössäsi huomioidaan työntekijät, jotka ovat aloittelevia suomen kielen puhujia? Kielitietoisella työskentelyllä työyhteisössä voidaan huomioida työntekijät, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Suomessa monikulttuuriset työyhteisöt lisääntyvät hoitoalalla, koska Suomi hakee ratkaisua sosiaali- ja terveysalan palvelujen työntekijäpulaan kansainvälisestä rekrytoinnista. Kansainvälisen rekrytoinnin tarve sosiaali- ja terveysalalla kasvaa huimaa vauhtia. Vuonna 2030 sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin tarve on arvioitu olevan 10 % koko työvoimasta alalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023: 21–22.)
Monikulttuuriset työyhteisöt tulevat näiden lukujen myötä yleistymään myös ikääntyneiden palveluissa. Monikulttuurisuus tuo työyhteisöihin mukanaan uusia asioita mietittäväksi ja ratkottavaksi. (Hietapakka 2017: 253.) Terveysalan ammattilaisena ajattelen monikulttuurisuuden tulevan voimavaraksi työyhteisöihin, mutta se vaatii koko työyhteisöltä uusien toimintatapojen omaksumista sekä ymmärtäväisyyttä.
Monikulttuurisen viestinnän edistäminen
Keisala 2012 on tutkinut sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen viestintää, joissa on kehitetty kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen pohjalta Keisala on koonnut suosituksia työyhteisöille monikulttuurisen viestinnän parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla monikulttuurista viestintää tulisi tukea niin organisaatio kuin esihenkilötasolta lähtien. Myös työntekijät työyhteisöissä voivat käyttäytymisellään vaikuttaa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Työyhteisöissä työntekijät voivat edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta esimerkiksi seuraavilla asioilla:
- kohteliaalla ja hyvällä käytöksellä
- auttamalla ja pyytämällä apua
- puhumalla suomea kollegalle, joka vasta opettelee uutta kieltä
- ottamalla kaikki työntekijät mukaan keskusteluihin huomioiden kehittyvän kielitaidon
- ottamalla ohjaavan asenteen uusia työntekijöitä kohtaan
- antamalla palautetta kohteliaasti
(Keisala 2012: 236.)
Kielitietoinen työskentely
Kielitietoisella työskentelyllä voidaan vähentää ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä sekä mahdollistaa työskentelyä kehittyvällä kielitaidolla. Kielitietoisella työskentelyllä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sopimista yhteisistä toimintatavoista, jotka tukevat eri kulttuureista tulevien työntekijöiden osallistumista työtehtäviin. Hyviä toimintatapoja on esimerkiksi yhteisten palaverien pitäminen suomeksi sekä englanniksi ja suomenkielisten kaavakkeiden kääntäminen tarvittavalle kielelle. Kielitietoinen työskentely ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että kaikki viestintä muutetaan englannin kielelle vaan sitä voidaan käyttää suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa apukielenä. (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus 2023.)
On tärkeää muistaa, että kieli kehittyy sitä käyttämällä, joten tulisi mahdollisimman nopeasti pyrkiä keskustelemaan suomeksi hoitotyöhön liittyvistä asioista. Tämä tukee myös asiakkaan ja aloittelevan suomen kielen puhujan välistä vuorovaikutusta.
Suomen kielen oppimista voidaan tukea myös muilla kielitietoisen työskentelyn keinoilla. Voimme kiinnittää huomiota kommunikaatioomme esimerkiksi hidastamalla puhetta, yksinkertaistamalla lauseita tai puhumalla selkokieltä. (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus 2023.) Olemme pitkään tottuneet työyhteisöissä puhumaan pääasiassa suomalainen suomalaiselle, jolloin vuorovaikutuksen selkeyteen ei ole ollut tarvetta kiinnittää huomiota kovinkaan paljon. Ymmärrettävästi vie aikaa, ennen kuin muistaa huomioida työyhteisön kaikki jäsenet tasapuolisesti ainakin osassa vuorovaikutustilanteita.
Selkokieli
Selkokieli on suomen kieltä, joka on sanastoltaan ja rakenteeltaan helpommin ymmärrettävää kuin yleiskieli. Selkokielen tarve lisääntyy maahanmuuton myötä, mutta sitä voidaan hyödyntää myös mm. muistisairaiden kanssa työskenneltäessä. Selkokieli on siis hyödyllinen tapa viestiä tilanteissa, joissa toisen osapuolen kommunikointikyky on heikentynyt tai hän on vasta aloitteleva suomen kielen puhuja. (Selkokeskus 2021.)
Selkokielessä pyritään käyttämään yleisiä suomen kielen sanoja, jotka on helppo ymmärtää. Selkokielessä jätetään myös vaikeat lauseenrakenteet sekä murresanat pois. Vaikeampia sanoja kannattaa yrittää selittää sekä toistaa useamman kertaa. (Selkokeskus 2021.) Hoitotyön arjessa ammattilaisilla on paljon erilaista ja vaikeaakin sanastoa liittyen hoitotyöhön. Selkokielen käyttö näissä tilanteissa huomioisi eritasoiset suomen kielen puhujat paremmin sekä mahdollistaisi heidän osallistumisensa tehtäviin tasavertaisemmin.
Työkaluja monikulttuuriseen työskentelyyn
Työnantajien ja työyhteisöjen tueksi on kehitelty apuvälineitä, joiden avulla kulttuurista moninaisuutta pystytään tukemaan paremmin niin rekrytoinnissa kuin arjen työssäkin. Esimerkiksi väestöliitto on tehnyt esihenkilöille oppaan, jossa on työkaluja sekä kielitietoiseen rekrytointiin että monikielisten työyhteisöjen tukemiseen. (Ahlfors & Saarela 2022.)
Esihenkilöt voivat käyttää oppaan työkaluja kehittääkseen monikielisen työyhteisön toimintatapoja. Oppaan työkalujen avulla voidaan kehittää monikulttuurisen työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä rohkaisevan ja kannustavan ilmapiirin luomiseksi sekä kokouskäytäntöjen parantamiseksi monikielisyyden huomioiden. Yhtenä työkaluna esihenkilöt voivat käyttää DEI-kyselyä, jonka avulla saadaan tietoa, miten työyhteisössä koetaan kielen vaikutus työhön ja työkulttuuriin. DEI-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista diversity, equity ja inclusion, jotka tarkoittavat suomeksi työelämän monimuotoisuutta, mahdollistavaa ja mukaan ottavaa toimintaa. (Ahlfors & Saarela 2022.)
Työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta
Monikielisisyyden huomioiminen parantaa työhyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuureista tulleiden työntekijöiden sopeutumista työyhteisöön. Kielitietoisuuden lisääntyminen työyhteisöissä tapahtuu usein askel askeleelta, joka johtaa lopulta pitkäaikaisiin käytäntöihin. Kehittyminen tapahtuu vähitellen, kuten myös ymmärrys siitä, että kielen oppiminen on koko työyhteisön asia. Kielitietoiseen työskentelyyn perehtyessä työyhteisöt voivat käyttää apunaan asiantuntijaa, joka kouluttaa työyhteisöjä kielitietoiseen työskentelyyn. (Komppa ym. 2023.)
Turvallinen työympäristö, jossa uskaltaa olla oma itsenä ja tehdä virheitä, auttaa kielenoppijaa kielitaidon kehittymisessä. Psykologinen turvallisuus työyhteisöissä näyttäytyy kunnioittavana suhtautumisena erilaisuuteen, avoimena vuorovaikutuksena sekä sujuvana yhteistyönä. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.)
Tänä päivänä hoitotyön arki on kiireistä lähes kaikkialla organisaatiosta riippumatta, mutta siitä huolimatta tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvointiin, sopeutumiseen ja viihtyvyyteen tulisi panostaa. Ilman riittävää määrää työntekijöitä, emme pysty takaamaan iäkkäillemme laadukasta ja tarvittavaa hoitoa.
Kirjoittaja:
Teera Neuvonen, sairaanhoitaja ja vanhustyön (YAMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Olen kiinnostunut kehittämään vanhustyötä niin iäkkäidemme kuin ammattilaistenkin vuoksi. Erityisesti haluan kehittää alasta vetovoimaisempaa, koska vanhustyöhön tarvitsemme rutkasti lisää ammattilaisia, jotka arvostavat työtään. Työn arvostuksen kautta teemme työtä ylpeydellä ja toisia kunnioittaen.
Lähteet:
Ahlfors, Gunta & Saarela, Inka 2022.Kielitietoinen rekrytointi ja työyhteisö. Työkaluja työnantajalle kielitietoiseen ja inklusiiviseen työyhteisöön. Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2022/12/5d814e06-vaestoliitto-kielitietoinen-rekrytointi-ja-tyoyhteiso.pdf Viitattu 28.11.2023.
Hietapakka, Laura 2017. Miten torjua eriarvoisuutta monikulttuurisissa terveydenhuollon työyhteisöissä. Teoksessa Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 54: 253
Keisala, Katja 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103165/978-951-44-8865-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 28.11.2023
Komppa, Johanna & Korpela, Eveliina & Kotilainen, Lari & Kurhila, Salla & Lehtimaja, Inkeri 2023. Kielitietoisen työyhteisön portaat. Kielibuusti. Kielitietoisen työyhteisön portaat. Päivitetty 21.11.2023. https://www.kielibuusti.fi/fi/tyonantajat/monikielinen-tyopaikka/kielitietoisen-tyoyhteison-portaat Viitattu 28.11.2023
Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus 2023. Kielitietoinen työskentely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kielitietoinen-tyoskentely Viitattu 28.11.2023
Selkokeskus 2021. Selkokieli. Kehitysvammaliitto. https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/ Viitattu 28.11.2023.
Sosiaali- ja terveysministeriön 2023:8. Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja saatavuuden turvaaminen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164634/STM_2023_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 28.11.2023.
Yli-Kaitala, Kirsi & Toivanen, Minna 2021. Pelotta töissä-psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto.
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa Viitattu 28.11.2023.
Ei kommentteja